sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Aluevalmennusviikonloppu



Moi taas! Haettiin tuossa yksi päivä koulualuevalmennuksien katsastuksiin, jotka olivat tänä viikonloppuna. Valmennukset ovat tosiaan molempina päivinä ja ne piti Eevamaria Porthan Broddell, suomalainen kouluratsastaja. Suuntasimme eilen Keisarinmäelle aamutuimaan, sillä meillä alkoi ensimmäinen valmennus jo yhdeksältä.


Aloitimme itsenäisellä verryttelyllä ravissa. Pikkuhiljaa otimme mukaan myös avot pitkillä sivuilla, joita ei olla Polkan kanssa koskaan tehty, mutta saatiin niistä kuitenkin ihan hyviä. Energia meinasi loppua enkä saanut niistä oikein sujuvia, koska käytin liikaa sisäohjaa.

Laukoissa teimme perus ympyröitä ja pitkiä sivuja. Polkka alkoi olemaan jo hieman väsähtänyt, kun työstimme ravia sen verran pitkään ja ratsastin sitä oikeasti kunnolla. Keisarinmäen maneesissa oli hyvät peilit, niin Polkka ei päässyt luikertelemaan yhtään kun pystyin sieltä näkemään oikeasti, miten se liikkuu! 


 Palautetta saimme siitä, että Polkan pitää liikkua tarmokkaammin ja tahdikkaammin eteen, jotta saisin siihen tasaisen tuntuman, joka on hieman ongelma meille. Muistaakseni kaikissa koulupapereissani on lukenut "tasaisempi tuntuma" koska en saa Polkkaa rehellisesti eteen kisoissa. Nyt sain onneksi myös verryttelyvinkkejä, miten saan ponin hereille heti alkuun. Saatiin ohjeeksi aloittaa laukassa ja tätä tekniikkaa pääsenkin soveltamaan ensi viikolla. Ollaan aloitettu tosiaan kolmas päivä, joka on itsenäinen.


Tänään laukkasin muutaman kierroksen ulkokentällä ennen valmennuksen alkua ja aloitimme laukannostoilla ravista. Pitkälle sivulle otimme ensin yhden ja sitten kaksi nostoa. Laukannostot ovat toinen meille superhankala juttu, jossa helposti vaan heitän ohjat löröiksi ja ajan ponin laukkaan, kun olen ollut niiden suhteen vähän neuvoton. Tänään keskityttiin suoriin nostoihin ja yhdessä vaiheessa Nipsu otti raipan, jolla aktivoi Polkan takaosaa ja kertoi minulle sitten, millaiset avot mun pitää antaa. Saatiin voimakkaita nostoja käynnistä ilman Nipsun raippa-apuakin, kun olin saanut sen mielikuvan ja tunteen, miten haluan Polkan reagoivan.

Teimme myös kolmikaarisella laukanvaihtoja käynnin kautta, joita ei olla koskaan Polkan kanssa tehty. Saimme ihan hyviäkin nostoja, mutta laukasta käyntiin siirtymisiä ei saatu ilman ravia onnistumaan, mutta siihen ei edes pyritty. Sain hyvät vinkin mm. puolipidätteisiin ja lopputunnista, kun Polkka oli jo päässyt tähän laukannostomoodiin se nosti laukan jo siitä, kun vaan liikutin pohkeet oikeille paikoilleen. Super poni!


En usko, että renkaaseen päästään, kun taso on Etelä-Suomessa niin kova. Valmentaja myös sanoi, että mulle ja Polkalle on vielä parempi intiimi opetus juurikin sen takia, että ollaan molemmat vielä oppimassa. Ollaan monesti Polkan omistajankin kanssa puhuttu, että on hankalampaa, kun kumpikaan meistä ei ole konkari, vaan opimme molemmat samaan aikaan. Toisaalta se on myös palkitsevampaa. Minua ei kuitenkaan haittaa yhtään, jos ei tänä vuonna renkaaseen päästä, sillä ensi vuonna voi sitten hakea uudestaan kokeneempana!

Oli oikein opettavainen viikonloppu, pidin kovasti valmennuksissa ja Polkka oli taas uudessa paikassa niin hieno ettei mitään rajaa! Kiitokset kuvista Nina Jokimiehelle!


sunnuntai 14. elokuuta 2016

Perniön Ponitalli 2016


Olin tosiaan 17.7-22.7 Perniön ponitallin seiskaleirillä. Kirjoitan nyt ainoastaan kuvien kanssa, sillä leirivideota en ole vielä voinut aloittaa myöhästyneiden materiaalien takia. Omassa kamerassani ei nimittäin ole kaikki, ja haluan leirivideoon kaiken mahdollisen materiaalin. Kakkososa siis tulossa jossain vaiheessa!

Ensimmäisenä päivänä saavuimme tallille Aamun kanssa kuuden aikoihin ja majoittauduimme yhteen pikkumökeistä kavereidemme Mantan ja Nellan mökin viereen. En leirin alussa tuntenut näistä kolmesta ketään, Aamun kanssa olin välillä Enjalassa jutellut ja Mantan ehkä vilaukselta siellä nähnyt. Onneksi osuimme samalle leirille, sillä oli ilo tutustua heihin!
Ensimmäisenä iltana ohjelmassa oli vain majoittumista, sekä hevosten jaot. Toivoin hoitoponiksi Lukea sekä seuraavan päivän tunneiksi esteitä ja itsenäistä, jolloin halusin esteille Bucen ja itsenäiselle Sissin. Haimme myös joka aamu hevoset laitumelta sekä veimme ne sinne illalla. 

Seuraavana aamuna listoissa luki, että hakisin laitsalta Bucen, hyppäisin Vertillä ja menisin itsenäisen Sissillä. Hoitoponiksi olin saanut onneksi Luken, josta tuli mun lempiponi jo vuonna 2013, kun viimeksi kävin tallilla. Ensimmäisenä yönä leirillä oli aika vaikeaa nukkua, koska hiljaisuusrajoja ei noudatettu ollenkaan. Mielestäni on ok valvoa, mutta olisi hyvä antaa mahdollisuus nukkua niille, jotka eivät halua valvoa yhteen sellaisina iltoina, kun herätys on seuraavana aamuna klo 7.. Oli kuitenkin kivaa hakea hepat aamulla ja juuri tänä aamuna ulkona olikin ihana sumu.

Vertti

Estetunnin Vertillä minulle piti Nita. Tunti oli mukava, hyppäsimme aika helppoa neljän esteen rataa, eka estetunti kun oli. Vertillä oli ihan jäätävän iso laukka ja tunsin itseni aika pieneksi siellä, onneksi hevonen oli kiva ratsastaa. Vertti oli ihan älyttömän herkkä ja tykkäsin siitä erittäin paljon alku- ja loppuverkoissa, olisi mukavaa mennä sillä joskus koulutunti. Hypätessä olisin kaivannut vielä hieman enemmän kontrollia, Vertti meni aika lujaa ja vaikka en vauhtia kavahdakaan niin olisi ollut sujuvampaa menoa jos olisin osannut säädellä laukkaa enemmän. Viimeisen radan esteet olivat varmaan noin 65cm.

Sissi
Itsenäinen Sissillä ei mennyt ihan putkeen, en saanut sitä taipumaan ollenkaan, eikä se tuntunut yhtään mun tyyppiseltä hevoselta. Esteillä olisin varmaan voinut tykätäkin Sissistä, mutta itsenäisesti en saanut siitä oikein mitään irti. Poni oli kamalan jäykkä ja kääntyi kuin valtamerilaiva, tunsin itseni ihan aloittelijaksi sen selässä! :D

Cora
Seuraavana päivänä otin taas samat tunnit, mutta esteille toivoin jälleen sinnikkäästi Bucea ja itsenäiselle tällä kertaa Coraa, mikäli en olisi vielä sille liian iso. Molemmat toiveeni toteutuivat ja olin niin iloinen varsinkin siitä, että pääsin vielä kerran shetlanninponin selkään! Tuntui kyllä niin isolta siellä, etten ole enää kiipeämässä noin pienten ponien selkään kertaakaan. Cora oli kuitenkin ihana, niin lempeäkatseinen ja kiltti! Laukassa oli mun mielestä ärsyttävää istua, mutta muuten poni oli todella kiva.


Esteet menin sitten Bucella, ja ihastuin tähän 26-vuotiaaseen poniin ihan täysin. Satu piti tämän tunnin meille. Hyppäsimme noin 60-70cm rataa ja poni hyppäsi niin kevyesti ja kiltisti kaiken! Laskimme askeleita esteiden välissä ja Bucen kanssa oli tosi helppoa katsoa paikat ja ratsastaa ne itse, ensimmäistä kertaa näin kaikki paikat helposti ja tuntui että osasin oikeasti ratsastaa ponin esteille. Bucella oli niin helpot hypyt istua, että sain omaankin istuntaan keskityttyä. Tykkäsin ponista ihan 100% ja halusin ehdottomasti tähdätä sillä leirikisoihin ja jollekin toiselle estetunnillekin.

Leirihoitsu Luke
Keskiviikkona toivoin sekä esteille että leikkikselle Lukea. Sain Luken esteille, ja luvassa oli maastoesteitä. Nita piti tunnin meille. Päätin mennä tunnin ilman satulaa, Lukella on aivan ihana selkä! Tunti meni hyvin yhtä kieltoa lukuunottamatta ja sain ratsastaa ponia aika paljon eteen. Hypättiin varmaan noin 60cm rataa. Maastoesteet olivat varmaan 40cm, oli ylös- ja alastulot, sekä muutama tukki ja risukasa. Luke meni hyvin ja se oli mukava ratsastaa, kuten aina.


Leikkikselle sainkin sitten Cacrun, ja olin tähän ihan tyytyväinen jo ennen tuntia, mutta tunnin jälkeen olin todella iloinen! Olen mennyt Cacrulla aikaisemmin tasan kerran ja poni oli aivan älyttömä kiva! Se ei antanut mitään ilmaiseksi ja oli kieltämättä hieman laiskan puoleinen, mutta sain sen ratsastettua alussa ja lopussa tosi kivaksi ja kyllä sen leikeissäkin ihan hyvin mukaan sai. Cacru ei välttämättä ole paras valinta leikkikselle jos haluaa voittaa kaikki nopeuskisat, mutta oli kivaa mennä sillä ilman satulaa, kun ei koko ajan tarvinnut jännittää että tippuuko kyydistä seuraavassa kaarteessa. Hyppäsimme myös muutaman kerran ilman käsiä ja menimme naistensatulassa, Cacru oli superturvallinen tasaisine hyppyineen ja askelineen. Olin todella tyytyväinen tuntiin!

Cacru
Torstaina toivoin esteille Bucea ja maastoon Kingiä. Kingikin on ollut joskus hoitohevoseni leirillä, ja tykkäsin silloin mustasta jätistä (silloin se oli Katsu 10veelle jätti, oikeastihan se on pieni hevonen.) paljon, mutta en ole koskaan aikaisemmin sen selkään kavunnut. Maasto oli ihana, otimme laukkaa noin 3 kertaa ja jokaisella kerralla hevoset kyllä tiesivät että kohta mennään ja ennakoivat steppailemalla. Ennen ensimmäistä laukkapätkää takaa tuli auto ja jouduimme odottamaan että mahdumme laukkaamaan, niin Kingi päätti peruuttaa auton eteen :D Onneksi kuski oli fiksu ja ajoi niin hitaasti, ettei tapahtunut tai ollut lähellä tapahtua mitään.
Laukassa sitten kaikki hevoset vaan sinkaisivat matkaan ja se oli menoa, voin vannoa että kaikki hevoset lähtivät niin kovaa kuin niistä lähti! Kingillä oli ihan järjettömän iso laukka ja minä vaan pitelin harjasta kiinni ja nauroin ! :D Laukkasimme myös yhden erittäin jyrkän ylämäen ja se oli niin siistiä. Takanani oli Aamu Vertillä ja Vertti oli kuulemma ihan samanlainen kuin Kingi. Meillä molemmilla oli kyllä työtä ohjata edessä olevan peppuun.. Onneksi edessä ollut Cleo -poni oli kiltti eikä potkinut, Kingi pysähtyi välillä heromaan päätänsä Cleon peppuun :D

Estetunnin Bucen kanssa meille piti Nita, ja uskaltauduin onneksi tunnin alussa sanomaan, että tavoitteeni on mennä leirikisoissa 80cm ja että haluaisin ottaa tunnilla vähän tuntumaa siihen. Nita ymmärsi hyvin ja oli mukavaa kun tavoitteet otettiin hyvin huomioon ja tunnilla sai sitten oikeasti hypätä, kun osoitti siihen pystyvänsä ja kertoi tavoitteitaan. Aloitimme tietenkin pienemmillä, mutta tunnin lopussa hyppäsimme 5 (?) esteen radan noin 80cm korkeudella ja lopuksi tulimme vielä pysty-okseri linjan, joka oli kaareva suhteutettu. Pysty oli noin 80cm ja okseri 90-95cm, joka on varmaan isoin este, jonka olen koskaan hypännyt. Buce ei kieltänyt tai tiputtanut tunnilla kertaakaan ja oikeastaan tunti meni aivan 100% nappiin, voin sanoa että fiilikset olivat aika katossa tuon tunnin jälkeen! Olin niin ylpeä itseeni ja tietysti poniin. 90cm okseri ei välttämättä olisi mennyt yli ilman Nitan ohjetta, ei sitä voi ikinä tietää. Olisin saattanut tuupata Bucen esteelle tmv., mutta Nita sanoi juuri ennen estettä vain, että odota, joten niimpä heti esteelle ohjattuani vain istuin hiljaa paikallani ja poni meni kevyesti yli.

Teräspappa <3

Torstai-iltana luvassa oli vielä kammottava leirikaste, jonka leiriapparimme Pihla ja Johanna meille pitivät. Leirikaste oli hauska kokemus, vaikka vastasinkin talon vanhan värin väärin! :D 


Sitten olikin jo perjantai, vimeinen päivä. Tunnelma oli aika haikea. Toivoin aamun koulutunnille Pandaa ja leirikisoihin ketäpä muutakaan kuin Bucea. Panda omalla tavallaan kiehtoi minua, koska se näytti aika haastavalta. Ensimmäisellä tunnilla Pandan nähdessäni se näytti olevan poni joka on kaikkea mahdollista mistä en pidä, mutta ponin laitumelle vietyäni minua alkoi houkuttelemaan sen kokeileminen ja tunti menikin aivan älyttömän hyvin! Panda oli oikeastaan todella samanlainen kuin Polkka, se oli vain paljon häslämpi ja sen laukassa oli mun mielestä ihan kamalan vaikeaa istua! Sain Pandan kuitenkin varsinkin ravissa liikkumaan todella hyvin ja olin tuntiin todella tyytyväinen, ja varsinkin siihen, että muutin sekä omani, että mahdollisesti muiden ennakoluulot ponista. Toivon, että Panda on tallilla seuraavanakin vuonna, koska haluan ehdottomasti mennä sillä uudestaan!

Panda
Leirikilpailuihin sain Bucen ja korkeudeksi valitsin tosiaan tasan 80cm. Buce tuntui verkassa aika hyvältä, mutta radalla hypyt tulivat koko ajan ihan pohjaan. Ei mua edes kamalasti jännittänyt ja ainakin tuntui siltä, että ratsastin niin kuin yleensäkin, mutta saattaahan syy olla sekin että unohdin ratsastaa. Onneksi Buce pelasti ja puhdas sieltä lopulta tuli, vaikka hypyt tuntuivat olevan aika tönkköjä. Aika ei päätä huimannut, mutta puhtaita ratoja tuli vain matalemmilta korkeuksilta, joten tietenkään aika ei muihin verrattaessa ollut kovin hyvä. Loppujen lopuksi tulos oli 9/15, johon olen tyytyväinen. Hienoin Buce <3
 
Kokeilin siis yhteensä 8 eri hevosta, joka on kyllä aika hyvä viikon saldo. Tämän lisäksi vein ja hain monia eri hevosia, mm. Ladyn, Palleron, Mopen ja Vaavin. Monia selkiä tuli siis kokeiltua ja paljon tuli kehityttyä, kuten taisi tavoitteet ollakin. Mielestäni on tärkeää saada välillä kunnon irroittelu ja lähteä keskelle ei mitään tekemään sitä mitä rakastaa, viettämään aikaa kavereiden kanssa ja ottamaan rennosti. Ehkä ensi vuonna voisi Polkankin kanssa johonkin lähteä, mutta varasin kuitenkin jo ensi vuodellekin Perniöstä leirin. 

Kiitos Perra !

lauantai 13. elokuuta 2016

Tuloksia ja tulevaisuutta

Moikka! Huomaa, että kesä on mulle näköjään boggausaikaa epäaktiivisimmillaan, ja vaikka mulla on aina miljoona suunnitelmaa blogia varten, en silti saa ikinä aikaiseksi toteuttaa niitä, kun aina tulee joku este. Kesällä mulla on yleensä todea paljon ohjelmaa ja pidänkin siitä paljon, silloin vain jostain täytyy luopua hetkeksi, ja tässä tapauksessa valitsin bloggauksen.

Vaikka minulla on tottakai monia vapaapäiviäkin kesässä, käytän ne yleensä kaikkeen muuhun, kuin koneella istumiseen. Näin tulee luultavasti jatkumaan, joten blogin tulevaisuus on vielä avoin. En sano vielä juuta tai jaata, sillä voihan olla, että kisaamisen jne kunnolla aloittaminen saa minut motivoitumaan bloggauksesta uudestaan! Kyllä täältä aina välillä voi meidän kuulumisia löytää, mutta en ota bloggauksesta minkäänlaisia paineita ja olen iloinen siitä taidosta.


Nyt voisin kertoa myös viime aikojen kisoista, joita on ollut yhteensä kahdet. Myös yksi kisahoitajareissu mahtui mukaan ajalle, josta en ole mitään kirjoittanut. Olen kuitenkin päivittänyt jonkin verran instagramia, joten sieltä on hyvä luntata vähän pidemmällekin.

13.7 Olin Polkan kanssa maastotunnilla isolla ryhmällä, Polkka oli tosi kiva ja oli mukavaa päästä senkin kanssa ekaa kertaa maastoilemaan ihan kunnolla. Porukassa Polkka ei säikkynyt ollenkaan!

14.7 Polkan omistaja haki mut tallille ja tehtii viimeiset treenit ennen kisaviikonloppua. Kentällä oli valmiiksi estekurssilta jäänyt, pitkä ja koristeltu rata, joten hyppäsimme sitä koko tunnin. Rata oli varmaan 50cm korkuinen, ja esteet oli koristeltu mm. kukilla, palmuilla ja vesimatolla, joista mitään Polkka ei kytännyt ollenkaan! Aloitimme tunnin vesimaton yli kävelyllä ja aloimme sitten verryttelemään normaalisti. Polkka tuntui aluksi vähän lapa edellä puskevalta eikä ollut alkuun oikein vastaanottavainen, mutta hypyistä ja teistä tuli kuitenkin hyviä. Poni teki hyviä hyppyjä, eikä kytännyt ollenkaan. Lopuksi menimme valjakkoesteen veteen kahlaamaan ja laukkailemaan. Hieno poni!

17.7 alkoi Perniön Ponitallin leiri, josta kerron erillisessä postauksessa! Kirjoitan postauksen tänään ja ajastan sen huomiselle, ne joita postaus saattaisi kiinnostaa voivat kytätä blogia huomenna! ;)

Palasin leiriltä myöhään, joskus kymmenen aikaan illalla, 22.7 ja olin ihan poikki kahden hevosen ratsastamisesta per päivä. Vielä piti kuitenkin valmistella seuraavan päivän kisoja, kerrata rataa ja hinkata saappaat puhtaiksi. En oikein tiennyt mitä odottaa koulukisoilta, sillä viimeisin koulutuntimme taisi olla kolme, tai ainakin kaksi viikkoa sitten!


23.7 oli sitten kisaviikonlopun ensimmäinen päivä ja menimme koulukilpailuissa HeC:2 2000, joka oli mielestäni oikein kiva rata, looginen ja helpohko. Pesimme aamulla varusteet ja ponin kuntoon saatuamme lähdin verryttelemään. Verryttelimme aluksi maneesissa, koska kentällä ei ollut tilaa ja kun siirryimme kentälle, joudin aloittamaan ponin avuille saamisen alusta sen keskittyessä täysin muuhun. Tämän takia verryttelystä tuli ehkä aavistuksen liian pitkä.
Kentällä veryttely oli aluksi tuskaa, koska Polkka ei millään keskittynyt ja vaan juoksi alta ympäristöä pälyillen. Lopulta sain sen ihan ok kuuntelemaan.

Radan alku ei tuntunut mitenkään erityiseltä, mutta videota katsoessani ja open kommentteja kuullessani huomasin sen olleen todella hyvä ja tahdikas. Pysähdys ja peruutus oli meille ihan hyvä, mutta en saa Polkkaa säilyttämään peräänantoa peruutuksessa, enkä saanut koottua pakettia kasaan kulmassa, joten kulmasta lähtevä keskiravi ei mennyt putkeen. Polkalla oli kiima, ja se tuntui niin eteenpäin puskettavalta (vaikkei siltä kuulemma näyttänyt) että keskikäntikin meni pilalle kun ratsastin liikaa eteen ja Polkka pyrki hetken aikaa raville. Loppurata oli ihan ok, ei mitenkään huippuhyvä mutta ei karsean kamalakaan. Loppuprosenteiksi saimme 65,909%, hyvät prosentit luultavasti myös siksi, että tuomari oli hyvä HeC:n tuomari eikä välittänyt peräänannosta kuten monet muut. Kotiin lähdettiin hieman ärtynein mielin, sillä olisin voinut ratsastaa miljoona kertaa paremminkin, mutta myös ihantyytyväisenä ja esteitä odottavana. 

Seuraavana päivänä menimme siis 50cm radan, johon sisältyi myös uusinta. Polkka oli verryttelyssä aika vauhdikas ja otti tosi isoja hyppyjä, joten osasin varautua kuumuvuuteen radallakin. Rata alkoi säikkymisellä, kun toimihenkilö oi muka niin pelottava! :D Onneksi emme kuitenkaan olleet vielä ylittäneet lähtöviivaa ja pystyin kääntämään saadakseni uuden tien. Rata oli hyvä, ehkä vähän turhan vauhdikas siihen nähden miten olin suunnitellut, mutta Polkka otti hyviä, rohkeita ratkaisuja muutamille esteille, pari kertaa se tuli pohjaankin. Lopputulokseksi tulikin 2. sija, josta olen hyvin tyytyväinen, vähäisestä osallistujamäärästä (7) huolimatta.Terhi hyppäsi Polkan kanssa vielä 70cm, josta tuli puhdas ja siisti rata.

30.7 Lähdin kisahoitajaksi Terhille ja Polkalle, kun he menivät ensimmäiset esteulkopuoliset Rakella. Parilla meni hyvin ja he saivat puhtaan radan 60cm luokasta. Minullakin oli kiva päivä ja bongasin kisoista monia tuttuja poneja ja tyyppejä!


Viime torstaina oli sitten estetunti Polkan kanssa, eikä tällä kertaa mennytkään ihan ruusuilla tanssien. Aluksi hypy olivat hyviä, mutta kun siirryttiin kukkaesteelle, Polkka veti ihan yllättäen liinat kiinni ja tulin jaloilleni alas. Polkka kielsi vielä kerran samaiselle esteelle ja sen yli päästyämme se kielsi seuraavalle esteelle, okserille. No, uusi taktiikka käyttöön, istuin kunnolla satulaan enkä jäänyt kaulalle keikkumaan ja muistin kunnolla ratsastaa niin sitten meni parikin kertaa koko radan hyvin. Suhteutetulle sarjalle olisi pitänyt vielä ottaa kiinni, koska joka kerta tuli yksi töpöaskel sinne loppuun.
Ensimmäisen kerran huomasin, kuinka Polkan ikä vaikuttaa sen itsevarmuuteen. Oli oikeasti tekemistä siellä selässä, että sai sen yli, mutta hyvin se loppujen lopuksi hyppäsi kun mun alkuhäkellys oli mennyt ohi. Hämmennyin aika paljon kun Polkka ei muistaakseni ole koskaan ennen mulla kieltänyt, paitsi kerran joskus talvella mennyt ohi kun ohjasin huonosti. Pitää vaan aina pitää mielessä se, että kaikki ponit tarvitsevat ratsastajaa, enemmän tai vähemmän, nuoret enemmän. Kun poni alkaa kyselemään, että mennäänkö vai eikö mennä, pitää itse olla kannustamassa, eikä vain matkustella! :D Ensi viikolla meillä on vain sileää, mutta odotan innolla seuraavia hyppelöitäkin!

Postauksen kuvat ovat estekisoista 24.7!